Käytännön tietoa

Suurin osa suomalaisista kastetaan pieninä sylivauvoina. Lapsi kastetaan kahden kuukauden kuluessa syntymästä. Kastejuhlasta käytetään myös nimitystä ristiäiset.

Jotta lapsi voidaan kastaa, toisen vanhemmista on kuuluttava kirkkoon. Uskonnonvapauslaki määrää, että lapsi kastetaan äidin uskontokuntaan.

Vanhemmat voivat myös sopia, että lapsi kastetaan isän uskontokuntaan. Myös aikuinen voi saada kasteen. Aikuinen kastetaan silloin, kun hän haluaa liittyä kirkkoon eikä häntä ole aiemmin kastettu. Ennen kastetta hän saa opetusta kristinuskoon liittyvissä asioissa rippikoulussa.

Pappi tutustuu perheeseen

Kun vanhemmat haluavat, että lapsi kastetaan, he ottavat yhteyttä kirkkoherranvirastoon. Vanhemmat sopivat virkailijan kanssa, milloin ja missä lapsi kastetaan.

Lapsi voidaan kastaa kirkossa (myös jumalanpalveluksen yhteydessä), kotona tai jossain muussa paikassa. Seurakunnan tiloissa tapahtuvista kasteista ei peritä tilavuokraa. Vanhemmat valitsevat paikan. Tavallinen kastepäivä on lauantai tai sunnuntai, mutta muukin päivä käy.

Virkailija kertoo, kuka seurakunnan papeista kastaa lapsen. Vanhemmat voivat myös pyytää tuttua pappia kastamaan lapsen.

Yleensä on tapana, että ennen kastetilaisuutta pappi vierailee taipalsaarelaisperheen luona. Hän haluaa tutustua lapseen ja perheeseen etukäteen.

Vanhemmat käyvät yhdessä oman seurakunnan papin kanssa läpi sen, miten kastetilaisuus etenee. Pappi kertoo kasteen merkityksestä ja kummien ja muiden läsnä olevien tehtävistä kastetilaisuudessa. Laulettavat virret valitaan myös.

Lomake lapsen tiedoista

Kirkkoherranvirasto lähettää vanhemmille postissa lomakkeen, jolla lapsi ilmoitetaan väestörekisteriin. Lomake saapuu yleensä noin kaksi viikkoa lapsen syntymän jälkeen.

Lomakkeen mukana tulee lapsen henkilötunnus. Lomakkeessa on valmiina lapsen ja vanhempien perustiedot, jotka on kirjattu sairaalassa. Tiedot on syytä tarkistaa.

Vanhemmat merkitsevät lomakkeeseen lapsen nimen ja äidinkielen. Kun vanhemmat miettivät lapselle nimeä, heidän on hyvä tietää, että lapsen nimen pitää olla asiallinen. Suomen nimilaki ei hyväksy epäasiallisia nimiä.

Vanhemmat antavat lomakkeen papille. Pappi kirjoittaa lomakkeeseen myös kummien nimet.

Lapsen sukunimen valinta

Kielitoimiston tietoa nimilaista

Finlex: Nimilaki