Pyhäinpäivä on yksi suosituimmista kirkossakäyntipäivistä

Kuva: Seppo JJ Sirkka/ Eastpress Oy

Tänä vuonna pyhäinpäivää vietetään lauantaina 3.11.

Pyhäinpäivä on säilyttänyt Suomessa asemansa vainajien muistopäivänä, jolloin on tapana muistaa edesmenneitä rakkaita. Tapa viedä haudoille kynttilöitä ja seppeleitä yleistyi toisen maailmansodan jälkeen, ja jäi meille vahvaksi perinteeksi.

Monissa seurakunnissa pyhäinpäivän hartaushetkissä muistetaan myös vuoden aikana kuolleita seurakuntalaisia ja sytytetään kynttilä heidän muistolleen.

Pyhäinpäivässä yhdistyvät myös keskiaikaiset ”kaikkien pyhien muistopäivä”, jota vietettiin alun perin marttyyrien muistoksi ja ”kaikkien uskovien vainajien muistopäivä”.

Lemillä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella kirkonkellot kutsuvat pyhäinpäivänä klo 10 alkavaan messuun. Lemillä ja Taipalsaarella messun yhteydessä luetaan viimeisen vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja sytytetään muistokynttilät. Lemin seurakunta tarjoaa kirkkokahvit messun jälkeen seurakuntasalissa musiikkiesitysten säestämänä.
Savitaipaleella ja Taipalsaarella järjestetään lisäksi iltatilaisuudet, Savitaipaleella vainajien muistoilta klo 18 kirkossa ja Taipalsaarella iltahartaus klo 17 kappelilla.

Iltatilaisuudessa vietetään hartaushetkeä ja luetaan viimeisen vuoden aikana poisnukkuneiden nimet ja jokaiselle sytytetään muistokynttilä. Taipalsaarella omaiset voivat halutessaan viedä kynttilän tilaisuuden jälkeen haudalle tai kotiin.

Kirkonkellojen kumahtelulla on oma koodinsa

Lemin kirkonkellot kumisevat vielä käsivoimin soitettuna, vaikka monissa seurakunnissa kellojen soitto on jo automatisoitu. Kelloja, joiden ääni kantautuu kilometrien päähän yli järven selkien, soittaa seurakunnan vakinaista suntiota sijaistava Kimmo Räsänen, joka on vannoutunut käsinsoiton puolestapuhuja.

  • Mielestäni käsivoimin soitettuna kellojen sointi on paljon miellyttävämpää ja herkempää, kuin nappia painamalla soitettuna.

Kirkonkelloilla on myös oma kielensä ja sanomansa.

  • Sielunkelloja soitetaan vanhojen soittotapojen mukaan siten, että miespuoliselle vainajalle soitto aloitetaan ja päätetään isolla kellolla ja naispuolisen vainajan kyseessä ollen pienellä kellolla.

  • Lemillä vainajan ikää ei kerrota sielunkelloilla, mutta isoilla kelloilla voitaisi ilmaista kymmenet vuodet ja pienillä kelloilla yksittäiset vuodet, kertoo Räsänen.

Kirkonkellojen soitto liittyy useimmiten jumalanpalvelukseen.
Huomenkello soitetaan Lemillä isolla kellolla 38 lyöntiä sunnuntaiaamuna klo 9.30 ja soitto kestää viisi minuuttia. Huomenkello on ensimmäinen kutsu jumalanpalvelukseen ja seuraavana kutsuna oleva papinkellot soitetaan pienellä kellolla 15 lyöntiä varttia vaille kymmenen. Messun alkamisesta ilmoittava yhteensoitto on klo 9.58 ja se aloitetaan isolla kellolla ja päätetään pienen kellon soittoon.
Ehtookellot soivat lauantai-iltaisin pyhän alkamisen merkiksi ja niin sanotut sanoma-, saatto-, sielun- tai kuolinkellot aina seurakuntalaisen kuoltua.

Teksti: Seppo JJ Sirkka

 

  • Lemillä soitetaan kirkonkelloja tulevana vuodenvaihteena vielä käsin uuden Taipaleen seurakunnan syntymisen kunniaksi, sanoo suntion sijaisena toimiva Kimmo Räsänen.
    Kuva: Seppo JJ Sirkka/ Eastpress Oy